Tuossa viime perjantaina tein semiekstempore reissun Hankoon. Junalla ensin Karjaalle ja sieltä taajamajunalla perille, eli aika kivuton keikaus, mutta ihan kivaa oli käydä vähän vieraammilla kulmilla tutkimassa. Ellei satunnaisia reissuja mökille lasketa, on Suomessa matkustelu jäänyt aika vähille. Festareilla ja muilla keikoilla olen käynyt, mutta en muista kertaakaan jääneeni tutustumaan kohteeseen keikkapaikkaa ja jotain random huoltoasemaa (koska keikat loppuu yöllä ja silloin ei oikein mikään muu ole auki) enempää. Muksuna tuli kuitenkin veneiltyä joka kesä Turun saaristossa, se oli hienoa aikaa se. Jostain sieltä ajatus Hangostakin polkaisi, niinpä lähdin verestämän lapsuuden muistoja ja hengittämään vähän raitista meri-ilmaa!
 |
| Hangon vesitorni |
 |
| Hangon kylä |
 |
| Muaisema |
Junamatkasta tuskin mitään sen enempää tarvitsee kertoa... Paitsi että hitto, junassa matkustaminen on kyllä hienoa. Sitä tulee aina vaan pihisteltyä ja mentyä sillä bussilla, joten ihan on ehtinyt unohtaa miten mukavaa junassa köllöttely oikeastaan on. Maisemia ainakin on parempi katsella, koska Suomessa motareiden varret tuppaavat olemaan vähän yksitoikoisia ja sitten välillä siinä taas möllöttää joku puolenkilsan muuri, että et varmasti näe niitä satunnaisia kivoja maisemia.
Jossain Tammisaaren kohdalla hieman tihkutti vettä ja meiksi jo vähän jännitti kun säiden puolesta olin muutenkin vähän 'katotaan miten ämmän käy' tuntumalla liikenteessa. Mut en kastunu! Ja kelit oli muutenkin paremmat ja lämpösemmät mitä foreca arvaili. Jei!
 |
| Hangon biitsii |
 |
| Hangon biitsin kivikkoisempi osuus |
 |
| pizzaaaa!!! |
Hangossa palloilin ensitöikseni kävelykadun läpi. Liikeitä oli varmaan kakssataa ja kolkyt vähintään, kaikki maailman huippumerkit edustettuina öfköörs. Joo ei ollut, mutta ei ollut tarviskaan koska en mä nyt Hankoon mitään shoppailee lähtenyt. Kirjakaupasta nappasin kyllä parit kortit ja yhdessä rätti/kenkukaupassa jouduin kiusauksen eteen kun mun nenälle hypähti pinkit doctor martensit ihan asialliseen hintaan (noin niinku martenseiksi siis). Hetken niitä siinä kuolasin ja mietin pitäskö olla vaan "fuck everything!" ja korjata ne kotiin... Mut en sit raaskinut kun ei ollut oikein mitään mieltä raahata niitä kaiken muun roinan ohella koko päivää mukanakaan. Jätin siis popot sinne ja lähdin äkkii pois, vähän itkettää. Mut pinkit martensit mulle vielä jonain päivänä!
Seuraavaksi lyllersin Hangon vesitornille ja maksoin pari eukkoa, että pääsin möllöttämään maisemia sieltä jokusesta kymmenestä metristä. Koska korkeiden paikkojenfetissi ja sillee. Räpsin muutamia kuvia ja pyörin ylätasanteella naatiskellen maisemista. Jossain vaiheessa tajusin, miten merellinen tuoksu siinä ilmassa pyöri. Sellain suolanen ja noin. Se oli huikeeta. Koska hitto meri <3. Ah.
 |
| Tulliniemen luontopolulta |
 |
| Niin ikkään |
Jossain vaiheessa maltoin lähteä jatkamaan matkaa rantaan päin palloilemaan ja nuuhkuttamaan. Kun nälkä alkoi olla tarpeeksi kova polkaisin Classic Pizzaan syödä mussuttamaan. Koska hei, pizza. Tänne. Heti. Aina. Ööö joo siis hyvää oli. TOSI hyvää ja söin kaiken kuten pitääkin. Ei siis oikeesti, niin hyvää että teki mieli itkeä. Tekee mieli itkeä kun vaan muistelenkin. Ja siis tuo meikän pizza piti sisällään (päällään, eihän pizzassa mitään sisällä ole paitsi ehkä jos on täytereunat tai calzone) salsakastiketta, mozzarellaa, ravun pyrstöjä, tomaattia, punasipulia, jalapenoja, chilimajoneesia ja tuoretta basilikaa. Poltteli ihan kivasti.
 |
| ...ja tää... |
 |
| ...ja tääkin |
Syötyäni ryhdyin toteuttamaan reissun pääaktiviteettia eli tepastelin joku kolme kilsaa etelämmäs Tulliniemen luontopolun aloituspaikalle. Tuo luontopolku vei meitsin metsien, niittyjen ja rantojen poikki manner-Suomen eteläisimmälle kohdalle. Pääasiassa polku oli helppokulkuista, eli pystyi vain nauttimaan maisemista ja raittiista ilmasta, kunhan sen verran koipiinsa katsoi, ettei kompuroinut juurakoihin ja kiviin. Eteläkärjen rantakallioilla sai hieman hyppiä ja tasapainoilla, joten älkää nyt ainakaan lastenrattaita sinne kärkeen asti roudatko. Tai no... roudatkaa, mutta mä en ota vastuuta jos kärryt on meressä. Mut hei, joo, hieno ja kiva tommonen 6,7 kilsan rykäsy yhteensä, paljon nättiä merinäkymiä. Jotenkin henkisesti tosi miellyttävä kokemus ja toki ruumiillisestikin, vaikka seuraavana päivänä ruotoa vähän kolottikin koska tuon 6,7 kilsan päälle oli tietenkin kaikki muu päivän aikana tapahtunut tarpominen. Sielu kuitenkin pääsi lepämään ja hitto... Istukaa joskus perseellenne merenrantaan, olkaa siinä ihan iteksenne ja katelkaa sinne aavoille. Hitto kun ei ole sanoja kuvaamaan miten hienoa se on, mutta kyllä sen siinä möllöttäessä huomaa. Tai sitten mä olen vaan kaheli. Mutta tälleen vakavasti sanottuna, siinä samaan aikaan tuntee itsensä tosi pieneksi, mutta silti koko maailma tuntuu olevan ihan siinä kädenmitan päässä. Ihan kuin siitä omalta paikalta voisi nähdä koko maailman.
 |
| I did it!! |
 |
| Tuol on koko maailma! |
 |
| kivikasa |
Eiköhän se henkevistä asioista... Luontopolku ei tehnyt mitään rinksaa vaan vei samaa tietä takaisin mitä oli tultu. Tarvoin suht reippaasti tuon paluumatkan, toki edelleen luonnosta nauttien. Mielessä kuitenkin heräili ajatus kahvista ja halusin ehtiä juoda kupposen jossain rauhassa, ennen kuin lähtisin junalle. Palasin siis takaisin kylän keskustaan ja sain kahvini. Lepuuttelin siinä hetken koipia sumppia ryystäen, ennen kuin lähdin valumaan junalle. Olin asemalla aika tavalla ajoissa, mutta siinä aika meni kesäiltaa fiilistellä ja musiikkia kuunnellen. Hitto, että voikin mieli tykätä hyvää jo ihan pienestäkin reissusta ja seikkailusta. Tämä extempore reissuni Hankoon herätteli vähän nihkeää suhtautumistani kotimaanreissailua kohtaan. Pitää varmaan keksiä jokin kiva paikka, napata teltta kainaloon, yrittää pakottaa joku kaveri mukaan ja painaa menemään. Mihinkä sitä menis? Alle saa ehdottaa.
 |
| en taittanu niskaa tai koipee! |
 |
| joo-o |
 |
| juu elikkäs. |
Heippaaaaaa!!!!!!!
Kommentit
Lähetä kommentti