Toiselle kierrokselle
Se hetki tulee vääjäämättä joka kerta. Koittaa se aika, jolloin hotellihuoneen jokainen nurkka kolutaan huolellisesti, luovutaan ylimääräisistä pakkausmateriaaleista ja suljetaan ovi huoneeseen, joka on viimeisten päivien aikana ajanut väliaikaiskodin virkaa. Seuraavaksi etsitään reitti lentokentälle, käydään läpi se sama ruljansi kuin aina ennenkin ja sitten... ollaan jälleen ei-kenenkään-maalla. Ei olla enää keskellä seikkailua, muttei vielä kotonakaan.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun lentokone nousee kiitoradalta ja katson tunnistamattomaksi kutistuvaa kaupunkia, huomaan olevani surullinen. Se yllättää joka kerta, vaikka tiedän sen tulevan.
Jotain on päättynyt. Kaiken intoilun, suunnittelun, jännittämisen, vouhotuksen ja hehkutuksen jälkeen se on menneisyyttä. Ja aina se tekee minut niin surulliseksi, että seuraavina päivinä tunnen oloni apaattiseksi.
Kuitenkin kaikkein surullisin hetki on nousussa. Siinä todella ymmärtää, että jotain on jäämässä taakse, lipumassa sormien välistä. Vielä hetki sitten se oli siinä, konkreettisena ja käden ulottuvilla, kunnes yhtäkkiä se on pelkkä kutistuva piste lasin toisella puolella, eikä se edes näytä kamalan paljon erilaiselta kuin muutkaan kaupungit ilmasta käsin.
Siinä vaiheessa mielessä liikkuu kaikenlaista. Kuten kysymys siitä lähtisinkö uudestaan.
No. On todella vähän paikkoja, joihin en kysyttäessä lähtisi, vaikka olisin niissä aikaisemminkin käynyt. On kuitenkin paikkoja, joihin veri vetää vahvasti ja niitä, joista ei tunne vielä nähneensä tarpeeksi ja janoaa lisää.
Pistetäänpä pystyyn blogin ensimmäinen listaus. Eli, maat ja kaupungit joissa olen jo käynyt ja joihin haluaisin vielä tulevaisuudessa palata. Osa kohdista tosiaan on maita, osa kaupunkeja. En oikein osaa selittää, miksi päädyin tällaiseen, mutta yritän joka kohdassa pyrkiä perustelemaan, miksi olen kyseisen kohteen kohdalla päätynyt mihinkin ratkaisuun. Yh, olipa päänvaivaa aiheuttava lause, toivottavasti hoksasitte edes jotain. No, ehkä se selviää parhaiten konkreettisella näytöllä eikä niinkään selittelemällä. Ja tosiaan, ettei tämä listailu ihan käsistä karkaisi niin sanotaa, että rajoitan tämän seitsemään eli karsitaan "joo joo mennään mennään" -kohteita ja laitetaan ne, joihin olisin valmis lähtemään milloin vain. Aloitetaanpa.
1. Uusi-Seelanti
Jos tuntee meikäläistä edes jotenkin, tietää miten lähtemättömästi kyseisen maa muhun on vaikuttanut. Kaksi kuukautta riittäisi jollekin varmasti loppuelämäksi yhden maan osalta, mutta itsestäni tuntui lähtiessä, että jotain jäi pahasti kesken. Ikävä takaisin on lähdöstä asti ollut kovempi mitä se missään vaiheessa matkalla ollessa oli takaisin Suomeen. En kauhean mielelläni suosittele matkakohteita kenellekään, koska ihmiset pitävät niin erilaisista asioista. Uusi-Seelanti on eristyksissä ja siellä on enimmäkseen todella pieniä kaupunkeja, verkosta ei ole välillä tietoakaan ja hintataso on ainakin omalta arviolta vain hieman Suomea alhaisempi (puhun nyt lomailijan vinkkelistä, en asujan). Eli, suurkaupunkeja ja euron tuoppeja etsivät joutuvat pettymään. Minulle Uudella-Seelannilla oli kuitenkin niin paljon annettavaa, etteivät edellä mainitut seikat jaksaneet painaa mieltä. Jos joku nyt tulisi ovesta sisään ja kysyisi miten olisi, lähtisin samantien. Hiukset sotkussa ja likaisissa vaatteissa.
2. Lontoo
Tämä asiahan korjaantuu noin viikon päästä. Ehdottomasti haluaisin matkustella muuallakin Briteissä, mutta Lontoolle erikoismaininta koska no... Lontoo. Edellisellä reissulla yli viisi vuotta sitten vietin kaupungissa vain neljä päivää, eikä noiden aikana ehtinyt tehdä läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. Nyt, kun käytössä on reipas viikko, ehtii varmasti enemmän niin ajan kuin kasvaneen oma-aloitteisuudenkin puolesta. Kuitenkaan en pidä mahdottomana, etteikö Lontoo -kiintiöön jäisi tilaa vielä tämänkin reissun jälkeen. Kaupunki on kuitenkin monien erilaisten tapahtumien kehto eikä sinne ole kovinkaan vaikea polkaista jos Lontoo -kuume kasvaa sietämättömäksi.
3. Intia
Matkustelussa yksi minua kiehtovimmista asioista ovat vieraiden maiden kulttuurit ja Intia on sellainen, missä tuo kaikki iskee päin naamaa kuin sinko. Olin Intiassa joskus pikkuisena, ehkä 7 tai 8 -vuotiaana, joten sen ikäisenä en kovinkaan paljon ymmärtänyt nauttia minua ympäröivästä toisenlaisesta maailmasta vaan olennaisin asia oli, että hotellin pihalta löytyi edes jonkinlainen uima-allas tyydyttämään vesipedon tarpeita. Ymmärsin ainoastaan sen verran, että maassa on runsaasti köyhiä ihmisiä ja lehmän dallailu kadulla vastaan on ihan perus. En tiedä kuinka kaukaiseen tulevaisuuteen Intian matka mahtaa mennä vai tapahtuuko sitä lainkaan, mutta mahdollisuus kiehtoo ja tilaisuuden sattuessa tarttuisin siihen ehdottomasti. Kuitenkin suhtaudun Intiaan lähtöön hieman skeptisesti, koska en usko maan missään nimessä olevan paras mahdollinen 'lomalle lompsis' kohde. Syyt sinne mahdollisesti lähtemiseen ovat aivan toiset.
4. Istanbul
Turkki ei kiehtonut minua matkakohteena juuri lainkaan ennen kevättä 2014. Olin pienenä käynyt parissa Turkin rantalomakohteessa, mutta niistä reissuista ei mieleen oikeastaan ole mitään jäänyt. En muutenkaan ole mikään kova rantalomailija, vaikka merta rakastankin. Tiivistettynä: haluan matkaltani muutakin kuin porottavan auringon ja rantatuolin. Pitkään minulla olikin koko Turkista juuri tällainen 'aurinkoa ja rantabaareja' -tyyppinen ennakkokäsitys, kiitos television matkailuohjelmien. Sitten vanhempien siivellä löysin itseni Istanbulista. Oma kaoottinen kulttuurinsa, Euroopan ja Aasian kohtaaminen, ruoka ja yleinen habitus kuitenkin tekivät vaikutuksen. Kuten lähes aina vanhempien kanssa reissatessa, myös tässä oli kyse vain muutaman päivän matkasta. Vasta jälkeenpäin aloin ihan miettiä, miten vähän niin valtavasta kaupungista, joka on asukasluvultaan maailman suurimpia, olin saanut. Joten: Istanbul, anyone?
5. Norja
Norja on myös näitä paikkoja, joissa olen käynyt joskus potkupukuaikana enkä siis juuri mitään muista. En ole kamalasti perehtynyt Norjan kaupunkeihin, sillä itseäni maassa kiehtoo enemmän pohjoisosan vuorimaisemat. Vaikka aikaisemmissa kohdissa olenkin liputtanut paljon suurkaupunkien puolesta, niin se mikä todella rentouttaa sielua ja mieltä on luonto. Sen osan Norjaa haluaisin jonain päivänä käydä katsastamassa.
6. New York City
Suhteeni Yhdysvaltoihin on aika neutraali, en ole kovimpia faneja, mutta myös Jenkeistä löytyy paikkoja joissa haluaisin käydä. Siksi New York ei tämän korkeammalle listalla yllä, koska luultavasti Yhdysvaltoja kohti suunnatessani matkustaisin mieluummin johonkin toiseen kaupunkiin/osavaltioon. Voisin kuitenkin kuvitella viettäväni jokusen päivän New Yorkissa vaikka pidemmän Yhdysvaltainkierroksen yhteydessä. Viime kerralla jäi paljon nähtävää ja kaikessa siinä massiivisuudessa on jotain kiehtovaa.
7. Malesia
Malesia jäi listalla näin alas vähän samoista syistä kuin New York. Sillä vaikka sinne mielelläni lähtisin, on Aasian suunnalla paljon paikkoja joissa en ole käynyt ja kiilaisivat Aasiaan suuntautuvaa lomaa suunnitellessa Malesian edelle. Ehkä tähänkin voisi soveltaa jonkinlaista useamman kohteen reissua? Malesia on taas kerran näitä paikkoja, joissa olen käynyt joskus natiaisena joten eipä käteen ole paljon jäänyt. Mieluusti siis lähtisin uudelleen. Ehkä jonain päivänä olen tarpeeksi rohkea heittämään rinkan selkään ja lähtemään älöilemään pitkin Aasian maita.
Viimeistään siinä vaiheessa, kun lentokone nousee kiitoradalta ja katson tunnistamattomaksi kutistuvaa kaupunkia, huomaan olevani surullinen. Se yllättää joka kerta, vaikka tiedän sen tulevan.
Jotain on päättynyt. Kaiken intoilun, suunnittelun, jännittämisen, vouhotuksen ja hehkutuksen jälkeen se on menneisyyttä. Ja aina se tekee minut niin surulliseksi, että seuraavina päivinä tunnen oloni apaattiseksi.
Kuitenkin kaikkein surullisin hetki on nousussa. Siinä todella ymmärtää, että jotain on jäämässä taakse, lipumassa sormien välistä. Vielä hetki sitten se oli siinä, konkreettisena ja käden ulottuvilla, kunnes yhtäkkiä se on pelkkä kutistuva piste lasin toisella puolella, eikä se edes näytä kamalan paljon erilaiselta kuin muutkaan kaupungit ilmasta käsin.
Siinä vaiheessa mielessä liikkuu kaikenlaista. Kuten kysymys siitä lähtisinkö uudestaan.
No. On todella vähän paikkoja, joihin en kysyttäessä lähtisi, vaikka olisin niissä aikaisemminkin käynyt. On kuitenkin paikkoja, joihin veri vetää vahvasti ja niitä, joista ei tunne vielä nähneensä tarpeeksi ja janoaa lisää.
Pistetäänpä pystyyn blogin ensimmäinen listaus. Eli, maat ja kaupungit joissa olen jo käynyt ja joihin haluaisin vielä tulevaisuudessa palata. Osa kohdista tosiaan on maita, osa kaupunkeja. En oikein osaa selittää, miksi päädyin tällaiseen, mutta yritän joka kohdassa pyrkiä perustelemaan, miksi olen kyseisen kohteen kohdalla päätynyt mihinkin ratkaisuun. Yh, olipa päänvaivaa aiheuttava lause, toivottavasti hoksasitte edes jotain. No, ehkä se selviää parhaiten konkreettisella näytöllä eikä niinkään selittelemällä. Ja tosiaan, ettei tämä listailu ihan käsistä karkaisi niin sanotaa, että rajoitan tämän seitsemään eli karsitaan "joo joo mennään mennään" -kohteita ja laitetaan ne, joihin olisin valmis lähtemään milloin vain. Aloitetaanpa.
1. Uusi-Seelanti
Jos tuntee meikäläistä edes jotenkin, tietää miten lähtemättömästi kyseisen maa muhun on vaikuttanut. Kaksi kuukautta riittäisi jollekin varmasti loppuelämäksi yhden maan osalta, mutta itsestäni tuntui lähtiessä, että jotain jäi pahasti kesken. Ikävä takaisin on lähdöstä asti ollut kovempi mitä se missään vaiheessa matkalla ollessa oli takaisin Suomeen. En kauhean mielelläni suosittele matkakohteita kenellekään, koska ihmiset pitävät niin erilaisista asioista. Uusi-Seelanti on eristyksissä ja siellä on enimmäkseen todella pieniä kaupunkeja, verkosta ei ole välillä tietoakaan ja hintataso on ainakin omalta arviolta vain hieman Suomea alhaisempi (puhun nyt lomailijan vinkkelistä, en asujan). Eli, suurkaupunkeja ja euron tuoppeja etsivät joutuvat pettymään. Minulle Uudella-Seelannilla oli kuitenkin niin paljon annettavaa, etteivät edellä mainitut seikat jaksaneet painaa mieltä. Jos joku nyt tulisi ovesta sisään ja kysyisi miten olisi, lähtisin samantien. Hiukset sotkussa ja likaisissa vaatteissa.
 |
| Kuva © täältä |
2. Lontoo
Tämä asiahan korjaantuu noin viikon päästä. Ehdottomasti haluaisin matkustella muuallakin Briteissä, mutta Lontoolle erikoismaininta koska no... Lontoo. Edellisellä reissulla yli viisi vuotta sitten vietin kaupungissa vain neljä päivää, eikä noiden aikana ehtinyt tehdä läheskään niin paljon kuin olisin halunnut. Nyt, kun käytössä on reipas viikko, ehtii varmasti enemmän niin ajan kuin kasvaneen oma-aloitteisuudenkin puolesta. Kuitenkaan en pidä mahdottomana, etteikö Lontoo -kiintiöön jäisi tilaa vielä tämänkin reissun jälkeen. Kaupunki on kuitenkin monien erilaisten tapahtumien kehto eikä sinne ole kovinkaan vaikea polkaista jos Lontoo -kuume kasvaa sietämättömäksi.
 |
| Kuva © täältä |
3. Intia
Matkustelussa yksi minua kiehtovimmista asioista ovat vieraiden maiden kulttuurit ja Intia on sellainen, missä tuo kaikki iskee päin naamaa kuin sinko. Olin Intiassa joskus pikkuisena, ehkä 7 tai 8 -vuotiaana, joten sen ikäisenä en kovinkaan paljon ymmärtänyt nauttia minua ympäröivästä toisenlaisesta maailmasta vaan olennaisin asia oli, että hotellin pihalta löytyi edes jonkinlainen uima-allas tyydyttämään vesipedon tarpeita. Ymmärsin ainoastaan sen verran, että maassa on runsaasti köyhiä ihmisiä ja lehmän dallailu kadulla vastaan on ihan perus. En tiedä kuinka kaukaiseen tulevaisuuteen Intian matka mahtaa mennä vai tapahtuuko sitä lainkaan, mutta mahdollisuus kiehtoo ja tilaisuuden sattuessa tarttuisin siihen ehdottomasti. Kuitenkin suhtaudun Intiaan lähtöön hieman skeptisesti, koska en usko maan missään nimessä olevan paras mahdollinen 'lomalle lompsis' kohde. Syyt sinne mahdollisesti lähtemiseen ovat aivan toiset.
 |
| Kuva © täältä |
Turkki ei kiehtonut minua matkakohteena juuri lainkaan ennen kevättä 2014. Olin pienenä käynyt parissa Turkin rantalomakohteessa, mutta niistä reissuista ei mieleen oikeastaan ole mitään jäänyt. En muutenkaan ole mikään kova rantalomailija, vaikka merta rakastankin. Tiivistettynä: haluan matkaltani muutakin kuin porottavan auringon ja rantatuolin. Pitkään minulla olikin koko Turkista juuri tällainen 'aurinkoa ja rantabaareja' -tyyppinen ennakkokäsitys, kiitos television matkailuohjelmien. Sitten vanhempien siivellä löysin itseni Istanbulista. Oma kaoottinen kulttuurinsa, Euroopan ja Aasian kohtaaminen, ruoka ja yleinen habitus kuitenkin tekivät vaikutuksen. Kuten lähes aina vanhempien kanssa reissatessa, myös tässä oli kyse vain muutaman päivän matkasta. Vasta jälkeenpäin aloin ihan miettiä, miten vähän niin valtavasta kaupungista, joka on asukasluvultaan maailman suurimpia, olin saanut. Joten: Istanbul, anyone?
 |
| Kuva © täältä |
5. Norja
Norja on myös näitä paikkoja, joissa olen käynyt joskus potkupukuaikana enkä siis juuri mitään muista. En ole kamalasti perehtynyt Norjan kaupunkeihin, sillä itseäni maassa kiehtoo enemmän pohjoisosan vuorimaisemat. Vaikka aikaisemmissa kohdissa olenkin liputtanut paljon suurkaupunkien puolesta, niin se mikä todella rentouttaa sielua ja mieltä on luonto. Sen osan Norjaa haluaisin jonain päivänä käydä katsastamassa.
 |
| Kuva © täältä |
6. New York City
Suhteeni Yhdysvaltoihin on aika neutraali, en ole kovimpia faneja, mutta myös Jenkeistä löytyy paikkoja joissa haluaisin käydä. Siksi New York ei tämän korkeammalle listalla yllä, koska luultavasti Yhdysvaltoja kohti suunnatessani matkustaisin mieluummin johonkin toiseen kaupunkiin/osavaltioon. Voisin kuitenkin kuvitella viettäväni jokusen päivän New Yorkissa vaikka pidemmän Yhdysvaltainkierroksen yhteydessä. Viime kerralla jäi paljon nähtävää ja kaikessa siinä massiivisuudessa on jotain kiehtovaa.
 |
| Kuva © täältä |
7. Malesia
Malesia jäi listalla näin alas vähän samoista syistä kuin New York. Sillä vaikka sinne mielelläni lähtisin, on Aasian suunnalla paljon paikkoja joissa en ole käynyt ja kiilaisivat Aasiaan suuntautuvaa lomaa suunnitellessa Malesian edelle. Ehkä tähänkin voisi soveltaa jonkinlaista useamman kohteen reissua? Malesia on taas kerran näitä paikkoja, joissa olen käynyt joskus natiaisena joten eipä käteen ole paljon jäänyt. Mieluusti siis lähtisin uudelleen. Ehkä jonain päivänä olen tarpeeksi rohkea heittämään rinkan selkään ja lähtemään älöilemään pitkin Aasian maita.
Heitin sua palkinnolla<3 Liebster Award
VastaaPoista