Come fly with me
Olen huono enkä sitten saanut kirjoitettua mitään juhlallista merkintää Uuden-Seelannin reissun alkamisen vuosipäiväksi... Jotain nyt halusin tässä jälkimainingeissa kuitenkin kyhäillä, joten heitetään kehiin vähän randomimpaa settiä tällä kertaa ihan perinteisen kyselypostauksen muodossa. Näitä kysymyksiä tuli keräiltyä suomalaisten matkablogien Liebster Award -postauksista, mutta en sitten tullut laittaneeksi noita lähdeisivuja muistiin.., Jos joku kysymyksin keksijöistä tänne eksyy ja kokee tyydyttämätöntä krediitinjanoa keksimiään kysymyksiä kohtaan niin ilmoittautua saa toki jos sen kokee tarpeelliseksi. Kiitos kuitenkin, se että olen kysymyksen tänne poiminut viitannee siihen, että olen sen kokenut kiinnostavaksi ja pohdinnan arvoiseksi. Aloitetaan!
Pohjoisin ja eteläisin paikka, jossa olet käynyt?
 |
| Aamu Levillä pari päivää sitten. |
Pohjoisin ja eteläisin paikka, jossa olet käynyt?
- Pohjoisin taitaa olla Saariselkä täällä Suomessa, jossa on tullut käytyä joskus muksuna eikä mitään suurempia muistikuvia edes ole. Eteläisin puolestaan taisi olla Te Anau Uudessa-Seelannissa. Kun muistelen Te Anauta tulee ensimmäisenä mieleen se, että oltiin etukäteen varattu telttapaikka eräältä leirintäalueelta ja kuinka ollekaan juuri tuolle ajankohdalle sattui kunnon puhuri ja ajottaista vesisadetta. Ensimmäisenä yönä tuuli puhalsi niin, ettei meinattu saada lainkaan nukuttua ja puut, joiden vieressä telttamme kökötti, natisivat sellaiseen tahtiin, että sitä ihan tosissaan pelkäsi milloin mokomat lähtevät juurineen maasta. Seuraavana aamuna lähdettiin silmät ristissä Milford Soundin retkelle, mutta ihan huippua oli kaikesta huolimati!
Pelottavin tai hämmentävin kokemuksesi matkojen varrelta?
Mikä on kaunein maa, jossa olet käynyt?
- No hei lol. Tuun olemaan ikuisesti kiitollinen Sormusten herroille ja Hobiteille, että ne sai meiksin lähtemään Uuteen-Seelantiin. Lisäksi suurin osa mun lempisarjoista (Potterit, Doctor Who, Sherlock...) keskittyy Lontoon ja Britannian seudulle, joten nuo ovat tuoneet varmasti oman innostuksensa Lontoon matkailuun. Pakko myös jälleen hypettää Netflix -sarjaa Sense8 jota on kuvattu pelkästään yhden kauden aikana Chicagossa, San Franciscossa, Lontoossa, Berliinissä, Soulissa, Reykjavikissa, Mexico Cityssä, Nairobissa ja Mumbaissa. Sarjassa on muutenkin vahvasti tuotu esille jokaisen maan tavat ja kulttuuri, joten joka kertaa sarjaa katsoessa tekisi mieli alkaa pakata laukkuja ja lähteä matkaan.
Milloin matkustit ensimmäisen kerran Suomen rajojen ulkopuolelle?
- Tämä oli joskus syksyllä 1990 eli jotain 8-9 kuukautta oli ikää haitarissa. No... oma muisti ei tuosta paljon kerro, mutta jotain hoopoja valokuvia olen perhealbumeista tuolta reissulta spotannut.
Paras matkamuisto lapsuudestasi?
 |
| Te Anaulla oli nätitkin ilmat |
Pelottavin tai hämmentävin kokemuksesi matkojen varrelta?
- Hämmentävistä kokemuksista riittäisi aineksia vaikka kirjaan, mutta mitään erityisen pelottavaa ei taida kuitenkaan olla. Ehkä sellainen tilanne, jossa olisi kuitenkin pitänyt osata vähän pelätä sattui Los Angelesissa, kun olimme kaverin kanssa yöaikaan matkalla Hollywoodista majapaikkaamme Torranceen. Ehdimme Willowbrookiin asti, kun metrot lakkasivat kulkemasta siltä yöltä ja sitten ihmeteltiin, että miten sieltä päästäisiin pois ja missähän päin LA:ta ylipäätään olimme. Yritimme soittaa taksia, mutta LA:n taksikeskuksesta sanottiin, etteivät he poimi ketään kyytiin Willowbrookin metroasemalta. Sattumalta kuitenkin törmättiin pariin meksikolaiseen heeboon, joilla oli sama ongelma kuin meillä. He olivat onnistuneet saamaan paikalle kyydin jostain toisesta taksiyhtiöstä tms. (en kyllä tiedä mikä tuon taksin virallisuusaste oli, muttamuttanohnoh) ja päädyimme sitten jakamaan kyydin. Ensin jätimme meksikolaiset omaan osoitteeseensa ja kun matka jatkui kohti Torrancea taksikuski ojensi meitä, että alue josta hän oli meidät kyytiin ottanut oli todella vaarallista seutua ja tunnettua rähinäaluetta. Eikä me oltu tajuttu mitään... hups?
 |
| Tais olla Redondo Pier |
Oletko päässyt jossain maassa vierailemaan perinteisessä kodissa? Kerro unohtumattomin kokemuksesi.
- Losissa vietin kaverille tutussa jenkkiperheessä kuusi viikkoa. Asustin aidossa ja oikeassa jenkkilähiössä omakotitalossa, jossa oli aidattu takapiha ja kokolattiamatto. Muistan, että joitakin lastenkutsuja varten pihaan kuskattiin vartavasten pomppulinna. Se oli awesome, olisi mullekin muksuna kelvannut (ja toki edelleen). Kokemus oli 99% positiivinen, jos vähän jostain pitää naputtaa niin aamuisin kaikki puhuivat kamalan kovalla äänellä kun itse olisi vielä mielellään jatkanut unia. Lisäksi talon koiralla oli jotain meitä vastaan ja mokoma kävi pari kertaa hoitamassa tarpeensa meidän huoneessa... Se koiraa vastaan käyty sota oli aika unohtumatonta.
- Tämä vastaus on nyt tylsä kuin mikä koska paasaan siitä koko ajan, mutta on pakko sanoa että Uusi-Seelanti. Karsin muuten tästä postauksesta muutaman kysymyksen ihan sen takia, koska yksi ja sama maa tuntui edustavan joka paikassa... Tosin aika yksipuoliselta tämä vaikuttaa muutenkin joten en tiedä, oliko karsiminen tarpeellista. Mutta joo, Uusi-Seelanti on ehdottomasti kaunein maa monipuolisen luontonsa, pienten kaupunkiensa, vuoristomaisemiensa ja kristallinkirkkaiden järviensä ansiosta.
Oletko kiinnostunut matkakohteesta elokuvan, kirjan tai TV-sarjan ansiosta? |
| Tongariro Alpine Crossing |
- No hei lol. Tuun olemaan ikuisesti kiitollinen Sormusten herroille ja Hobiteille, että ne sai meiksin lähtemään Uuteen-Seelantiin. Lisäksi suurin osa mun lempisarjoista (Potterit, Doctor Who, Sherlock...) keskittyy Lontoon ja Britannian seudulle, joten nuo ovat tuoneet varmasti oman innostuksensa Lontoon matkailuun. Pakko myös jälleen hypettää Netflix -sarjaa Sense8 jota on kuvattu pelkästään yhden kauden aikana Chicagossa, San Franciscossa, Lontoossa, Berliinissä, Soulissa, Reykjavikissa, Mexico Cityssä, Nairobissa ja Mumbaissa. Sarjassa on muutenkin vahvasti tuotu esille jokaisen maan tavat ja kulttuuri, joten joka kertaa sarjaa katsoessa tekisi mieli alkaa pakata laukkuja ja lähteä matkaan.
- Tämä oli joskus syksyllä 1990 eli jotain 8-9 kuukautta oli ikää haitarissa. No... oma muisti ei tuosta paljon kerro, mutta jotain hoopoja valokuvia olen perhealbumeista tuolta reissulta spotannut.
 |
| Lontoo marraskuussa |
- Mitenhän kauas pitää mennä, että voidaan puhua lapsuudesta? Lapsena mulle oli aina ihan uberia kunhan pääsi mereen tai altaaseen uimaan, olin aina ihan täpinöissä että joko mennään joko joko joko. Altaat oli yleensä kivempia, koska niihin mut muistaakseni päästettiin yksinkseni kellukeiden kera (toki vanhemmat tsiigailivat aurinkotuoleilta ettei se kaheli kakara itseään hukuta) kun taas mereen ei ollut asiaa ilman aikuisen seuraa. Disneylandissa olin 8-vuotiaana ja se oli kans aika cool. 12-vuotiaanakin ollaan varmasti vielä lapsia, joten ensimmäinen Thaimaan reissukin oli aika eeppinen ja rakastuin maahan ihan totaallisesti. Se oli ensimmäinen matka, jolla oikeasti kiinnostuin vieraasta kulttuurista ja tavoista enkä miettinyt vain uusia lelukauppoja ja hotellin uima-altaita. Silloin vannoin, että muutan vielä jonain päivänä Thaikkuihin ja pitkään matkan jälkeen oli jatkuvasti ontto ja kaipaava fiilis. Sittemmin toisella Thaimaan reissulla en ollut enää ihan niin myyty kuin ensimmäisellä kerralla, mutta saatan silti Thaimaahan vielä joskus reissata. Se oli kuitenkin ensimmäinen maa, johon rakastuin täydellisesti sydänjuuriani myöten ja vaikka rakkaus hälveni, ei se ensirakkaus koskaan unohdu.
Millaisia matkoja olet tehnyt jo kuluneen vuoden aikana? |
| Prahaa syyskuulta |
- Kuluneen vuoden aikana olen reissannut enemmän kuin koskaan ennen elämässäni vuoden aikana. Lähes päivälleen vuosi sitten lähdin kahdeksi kuukaudeksi Uuteen-Seelantiin, josta jatkoin vielä kuudeksi viikoksi Kaliforniaan. Kesällä puolestaan olin päiväreissulla Virossa sekä pari päivää Tukholmassa. Syyskuun lopulla olin muutaman päivän Prahassa, marraskuun puolessavälissä viikon Lontoossa ja nyt kotimaamatkailen Lapissa. Reissuja on siis riittänyt, mutta seuraavaksi edessä on vähän pidempää taukoa, mutta eiköhän ensi vuonnakin johonkin livistetä...
Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?
- En ole toistaiseksi matkustanut yksin muualle kuin Prahaan, mutta tuo kokemus oli pelkästään positiivinen ja mielelläni matkustelen yksin jatkossakin. Mä olen aina arvostanut omaa tilaa ja tehnyt asioita mielelläni myös yksin kokematta, että jonkun pitäisi kokoajan olla siinä vieressä. Kuitenkin myös kavereiden kanssa reissaan mielelläni, eivätkä nämä kaksi matkailumuotoa mitenkään sulje toisiaan pois! Se mitä miltäkin reissulta haen vaikuttaa siihen lähdenkö mieluummin yksin vai seurassa ja jos seurassa, niin millaisessa seurassa.
Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?
Mitä mieltä olet yksin matkustamisesta?
- En ole toistaiseksi matkustanut yksin muualle kuin Prahaan, mutta tuo kokemus oli pelkästään positiivinen ja mielelläni matkustelen yksin jatkossakin. Mä olen aina arvostanut omaa tilaa ja tehnyt asioita mielelläni myös yksin kokematta, että jonkun pitäisi kokoajan olla siinä vieressä. Kuitenkin myös kavereiden kanssa reissaan mielelläni, eivätkä nämä kaksi matkailumuotoa mitenkään sulje toisiaan pois! Se mitä miltäkin reissulta haen vaikuttaa siihen lähdenkö mieluummin yksin vai seurassa ja jos seurassa, niin millaisessa seurassa.
 |
| Prahassa riitti puuhaa eikä yksinolo ollut rajoite |
Kuvaile kolmella sanalla millainen matkailija olet?
- Utelias, nautiskeleva, malttamaton.
Mieleenpainuvin ruokaelämys ulkomailta (hyvässä tai pahassa)?
- Vaikka olenkin kiinnostunut erilaisista ruokakulttuureista, niin en ainakaan muista mitään kovinkaan erikoista reissuilla maistelleeni. Mielenkiintoinen makuelämys kuitenkin tuli koettua Pictonissa, Uudessa-Seelannissa, kun kaverin kanssa etsittiin aamiaista. Jäimme sitten jonkin mestan menuuta lueskelemaan ja pongattiin listalta pannukakut, joita sinä aamuna teki mieli. Lista kertoi annoksen sisältävän banaania, vaahterasiirappia, pannukakkuja (ofc) ja... pekonia! Kelattiin siinä sitten, että mitäs helvettiä ja oli pakko mennä ihan kokeilemaan, mitä tämä nyt oikein on. No, eteemme tosiaan kiikutettiin keot pannukakkuja joissa oli mukana kaikki listassa lueteltu sievässä kasassa, myös se pekoni! Eikä kyseessä ollut edes huono yhdistelmä, oli ihan positiivinen yllätys!
Kerro jostain pakahduttavan ihanasta reissuhetkestä.
- Tässä on taas tällainen kysymys johon on pakko vastata jotain Uuteen-Seelantiin liittyvää. Mennään vähän yksinkertaisemmalla vastauksella tällä kertaa ja mainittakoon ensimmäinen paikka, jossa pystytimme teltan. Paikka oli Reid's Farm Taupolla, pieni free camping alue muutaman kilsan keskustan ulkopuolella. Waikato River kohisi vieressä ja vastarannalla kohosi viherkasvillisuutta pitkin kallion rinnettä. Tuo on edelleen yksi kauneimpia paikkoja, jonka tiedän ja ehdottomasti paras paikka, missä vietimme yömme Uudessa-Seelannissa. Siinä jossain joen rannalla kahden vuoden odotus ja haaveilu jotenkin konkretisoitui ja tajusin että ei hitto, tämä kaikki todella tapahtuu mulle enkä ole kotona lukemassa jostain siististä, mikä on jonkun toisen elämästä.
Minkälaisia kokemuksia yleensä haet matkoiltasi?
- Kaikenlaisia, jokaisella matkalla ei tarvitse olla mitään syvällistä ja itsestä opettavaa merkitystä. Matkustaminen on uuden näkemistä ja kokemista, rutiineista irrottamista, hyvin syömistä, opettavaa ja joskus pelkästään kukkaroa tuntuvasti ohentavaa. Ehkä kaikille reissuilleni yhteinen tekijä on kuitenkin palo, joka ajaa tien päälle vaikkei olisi etukäteen mitään ajatusta siitä, mitä on sen tien varrelta etsimässä.
Missä ja miten näet itsesi matkustamassa 10 vuoden päästä?
- Luultavasti aika samoilla metodeilla kuin nytkin enkä usko, että järki on tuossa vaiheessa vielä päähän löytänyt. Itsevarmuutta on oletettavasti tullut lisää, joten saatan hyvin olla yksinäni Aasiaa kiertelemässä tai kaveriporukalla ajamassa Yhdysvaltojen läpi. Aika näyttää.
Suositko suoria lentoja vai menetkö useammalla pompulla ja miksi?
- Riippuu paljon siitä mihin lentää. Euroopan sisällä pääsee pääsääntöisesti matkustamaan halvalla suorillakin lennoilla, eivätkä lukuisista vaihdoista koostuvat lentoyhteydet ole niin paljon halvempia, että säästetty raha voittaisi säästetyn ajan. Tämä erityisesti, jos on lomalla ei ole tuhottomasti aikaa olla, on mukavaa ehtiä olemaan perilläkin eikä niin, että puolet lomaviikosta menee kohteeseen pääsemiseen. Mutta esim. Uuteen-Seelantiin mennessä matkareittien hintaerot alkoivat olla selkeämmät ja valittiin suosiolla se halvin reititys, mikä luultavasti oli myös kestoltaan sieltä pisimmästä päästä koska pelkästään Hong Kongin kentällä oli vaihtoaikaa joku 11 tuntia. Tuo oli kuitenkin toimiva järjestely ja koska perillä oli runsaasti aikaa ei haitannut, vaikkei matkantekokaan käynyt lyhintä mahdollista reittiä.
Oletko koskaan matkustanut ulkomaille festareille/keikalle? Jos olet, minne ja mitä tykkäsit / Jos et, haluaisitko ja minne?
- Olimme kaverin kanssa jo varanneet lennot Losiin kun meille selvisi, että pari päivää saapumisemme jälkeen legendaarisessa Whisky A-Go-Gossa esiintyisi Hardcore Superstar. Muistan miten facebookissa katselin ilmoitusta tuosta keikasta ja kelailin, että tuolla olisi hienoa olla mukana. Sitten tajusin, että hetkinen... meiksihän on silloin Losissa. No, eipä muutakun pilettejä shoppailemaan ja matkalle mukaan. Itse keikka oli tosiaan mielettömän mahtava ja fiilis keikalla täysin pähkinä, kelpaisi toistekin. Syksyllä pohdin lähtisikö katsomaan Alice Cooperia ja Michael Monroeta Britteihin, mutta en sitten mennytkään vaan päädyin ihan vain peruslomalle Lontooseen. En usko, että lähtisin pelkästään bändin takia matkalle johonkin tai vaikka lähtisinkin, niin järjestäisin niin, että samalla olisi aikaa tutustua kohteeseen muutenkin. Ehdottomasti kuitenkin voisin käydä keikalla / festareilla matkustamisen oheessa, kunhan samalla reissulla ehtii nauttia muustakin kuin musiikista,
Paketti- vai omatoimimatka? Miksi?
- Mä olen pienenä käynyt aina vain pakettimatkoilla ja musta on ihan jees, että sellaisiakin järjestetään koska siten matkaoppailla on töitä ja ne jotka eivät niin varmoja matkaajia ole saavat myös mahdollisuuden poistua oman maan rajojen sisäpuolelta. Mä en itse osaa kuitenkaan kuvitella ostavani pakettimatkaa. Ehkä tämä on taas osa mun ylpeyttä ja itsenäisyyden tarvetta, että pitää olla mahdollisimman paljon omatoimisesti järkkäiltyä ja suunniteltua, eikä mitään valmista pakettia.
 |
| Pekonit ja muut sulassa sovussa |
- Tässä on taas tällainen kysymys johon on pakko vastata jotain Uuteen-Seelantiin liittyvää. Mennään vähän yksinkertaisemmalla vastauksella tällä kertaa ja mainittakoon ensimmäinen paikka, jossa pystytimme teltan. Paikka oli Reid's Farm Taupolla, pieni free camping alue muutaman kilsan keskustan ulkopuolella. Waikato River kohisi vieressä ja vastarannalla kohosi viherkasvillisuutta pitkin kallion rinnettä. Tuo on edelleen yksi kauneimpia paikkoja, jonka tiedän ja ehdottomasti paras paikka, missä vietimme yömme Uudessa-Seelannissa. Siinä jossain joen rannalla kahden vuoden odotus ja haaveilu jotenkin konkretisoitui ja tajusin että ei hitto, tämä kaikki todella tapahtuu mulle enkä ole kotona lukemassa jostain siististä, mikä on jonkun toisen elämästä.
 |
| "Kotirantaa" Reid's Farmilta |
- Kaikenlaisia, jokaisella matkalla ei tarvitse olla mitään syvällistä ja itsestä opettavaa merkitystä. Matkustaminen on uuden näkemistä ja kokemista, rutiineista irrottamista, hyvin syömistä, opettavaa ja joskus pelkästään kukkaroa tuntuvasti ohentavaa. Ehkä kaikille reissuilleni yhteinen tekijä on kuitenkin palo, joka ajaa tien päälle vaikkei olisi etukäteen mitään ajatusta siitä, mitä on sen tien varrelta etsimässä.
- Luultavasti aika samoilla metodeilla kuin nytkin enkä usko, että järki on tuossa vaiheessa vielä päähän löytänyt. Itsevarmuutta on oletettavasti tullut lisää, joten saatan hyvin olla yksinäni Aasiaa kiertelemässä tai kaveriporukalla ajamassa Yhdysvaltojen läpi. Aika näyttää.
Suositko suoria lentoja vai menetkö useammalla pompulla ja miksi?
- Riippuu paljon siitä mihin lentää. Euroopan sisällä pääsee pääsääntöisesti matkustamaan halvalla suorillakin lennoilla, eivätkä lukuisista vaihdoista koostuvat lentoyhteydet ole niin paljon halvempia, että säästetty raha voittaisi säästetyn ajan. Tämä erityisesti, jos on lomalla ei ole tuhottomasti aikaa olla, on mukavaa ehtiä olemaan perilläkin eikä niin, että puolet lomaviikosta menee kohteeseen pääsemiseen. Mutta esim. Uuteen-Seelantiin mennessä matkareittien hintaerot alkoivat olla selkeämmät ja valittiin suosiolla se halvin reititys, mikä luultavasti oli myös kestoltaan sieltä pisimmästä päästä koska pelkästään Hong Kongin kentällä oli vaihtoaikaa joku 11 tuntia. Tuo oli kuitenkin toimiva järjestely ja koska perillä oli runsaasti aikaa ei haitannut, vaikkei matkantekokaan käynyt lyhintä mahdollista reittiä.
 |
| En yleensä viihdy noin mineissä pöksyissä, mutta uusi tatuointi vaati uhrauksia |
- Olimme kaverin kanssa jo varanneet lennot Losiin kun meille selvisi, että pari päivää saapumisemme jälkeen legendaarisessa Whisky A-Go-Gossa esiintyisi Hardcore Superstar. Muistan miten facebookissa katselin ilmoitusta tuosta keikasta ja kelailin, että tuolla olisi hienoa olla mukana. Sitten tajusin, että hetkinen... meiksihän on silloin Losissa. No, eipä muutakun pilettejä shoppailemaan ja matkalle mukaan. Itse keikka oli tosiaan mielettömän mahtava ja fiilis keikalla täysin pähkinä, kelpaisi toistekin. Syksyllä pohdin lähtisikö katsomaan Alice Cooperia ja Michael Monroeta Britteihin, mutta en sitten mennytkään vaan päädyin ihan vain peruslomalle Lontooseen. En usko, että lähtisin pelkästään bändin takia matkalle johonkin tai vaikka lähtisinkin, niin järjestäisin niin, että samalla olisi aikaa tutustua kohteeseen muutenkin. Ehdottomasti kuitenkin voisin käydä keikalla / festareilla matkustamisen oheessa, kunhan samalla reissulla ehtii nauttia muustakin kuin musiikista,
 |
| Mount Ngauruhoe |
Paketti- vai omatoimimatka? Miksi?
- Mä olen pienenä käynyt aina vain pakettimatkoilla ja musta on ihan jees, että sellaisiakin järjestetään koska siten matkaoppailla on töitä ja ne jotka eivät niin varmoja matkaajia ole saavat myös mahdollisuuden poistua oman maan rajojen sisäpuolelta. Mä en itse osaa kuitenkaan kuvitella ostavani pakettimatkaa. Ehkä tämä on taas osa mun ylpeyttä ja itsenäisyyden tarvetta, että pitää olla mahdollisimman paljon omatoimisesti järkkäiltyä ja suunniteltua, eikä mitään valmista pakettia.
Kommentit
Lähetä kommentti