Matkailtoja ja messupäiviä
Viime viikko oli meikäläisen synttäriviikko (missähän välissä meikäläisen ego venähti niin, että syntymäpäivän sijaan puhun viikosta?) ja sen kunniaksi meiksiä hemmoteltiin jos minkälaisella matkailuteemaisella tapahtumalla (meiksin takiahan yksin tietty). Tällaisena jokapaikanhöylänä oli tottakai myös pakko edustaa joka paikassa.
Maanantai-iltana oli Kilroy Travelsin toimistolla teemailta aiheella Seikkailut Pohjois-Amerikassa. Eipä mulla mitään suurempia (pienempiä ehkä) seikkailusuunnitelmia Amerikkoihin ole, mutta ihan omaksi ilokseni ja ratokseni kävin tuota kuuntelemassa ja hakemassa inspiraatiota. Paikalla oli Trek America -järjestöltä dude puhumassa heidän järjestämistään kiertomatkoista ja muusta mukavasta. Pähkinänkuoressa lafkan toiminta sopii niille, joita Jenkkien kiertely kiinnostaa, mutta eivät välttämättä syystä tai toisesta halua autoa vuokrata. Toki illan aikana kuultiin myös pikku tippejä ihan omatoimiseenki kiertomatkaan eli juurikin tuohon auton vuokraamiseen liittyen. Vaikken itse sen suurimmilta alkanut road tripiä Amerikkoihin suunnittelemaan (katsellaan sitä sitten joskus, hehe) niin inspiraatiota ja ideoita kyllä lähti mukaan illasta. Seuraavaa matkailtaa vaan odotellessa!
Perjantaina puolestaan avautuivat yleisölle Helsingin matkamessut. En ole aikaisemmin matkamessuille osallistunut, joten ensimmäinen päiväni messuilla meni lähinnä ottaessa hommaa handuun eli kartoittaessa miten homma toimii ja mitä kaikkea sitä onkaan tarjolla. Kaikkeahan sitä oli, joskin itse jäin kaipaamaan (ylläri pylläri) jotain Oseanian suuntaan kohdistuvaa ohjelmaa. Tai sitten missasin jotain ja pahasti. Muuten ohjelma kattoi kaikenlaista vähän sieltä ja täältä ympäri maailmaa, mutta omaan silmääni pisti erityisesti Etelä-Amarikan ja Kaakkois-Aasian esillä olo. Myös Islanti oli paljon edustettuna.
Huikeaa oli, että paikalle oli saatu runsaasti vierailijoita eri maailman kolkista esittämään musiikki- ja tanssiesityksiä omien kotimaidensa hengessä. Tuntui kuin pieni pala maailmaa olisi konkreettisesti tuotu lumiseen Pasilaan. Paremmaksi voisi vetää vain jos pääsisi katsomaan esiintyjiä paikan päällä heidän kotimaissaan!
Lauantaina tulikin katsastettua paljon erilaisia ohjelmanumeroita, niin puhe- kuin tanssi- ja lauluteemaisia. Koska olin laiska, en tehnyt mitään muistiinpanoja missään vaiheessa, mutta turhaa se olisi ollut koska innostuin varmaan jokaisen ohjelman aikana niin, että johan on ihme etten seinille hyppinyt. Hyvä vain, että säästin paperia enkä vain tullut koonneeksi listaa kaikista niistä miljoonista paikoista, joissa olisi kiva käydä. Olisi tullut vain paha mieli kun ylimääräsiä höyryjä tovin päästeltyään tajuaisi, ettei niistä puoliinkaan varmasti ehdi. Yhy. Pitäisi tehdä jotain tälle ahneudelle ja käydä katsomassa saisiko järkeä ja harkintakykyä jostain läheltä sopuhintaan.
Viimeisenä päivänä ehdin enemmän kiertelemään eri maiden osastoja ja haalimaan mukaani esitteitä kohteista joissa voisi ehkämahdollisesti vierailla. Lapasestahan tuo touhu karkasi kuin emakot avoimesta sikalasta, mutta mitäpä me niistä. Ainakin mulla on nyt kunnon nippu esitteitä joista voi löytää apua seuraavaa lomaa suunnitellessa. Toistaiseksi tuo hirviömäinen paperikasa lepäilee Mondon pisteeltä saadussa kassissa, joten sitähän voi vaikka ihan jokerilla arpoa mihin lähtee kun vain iskee kätösen sekaan ja nostaa satunnaisen lappusen. Pitäiskö ihan kokeilla?
Muutenkin must visit -lista kasvoi messuilla niin pitkäksi, että ihan hirvittää. Kävin kuuntelemassa paljon juttuja sellaisista paikoista, joihin suunnistamista olen enemmän tai vähemmän mielessäni pallotellut ja pökköä tuli iskettyä pesään ihan kunnolla. Erityisesti Islannin kiertäminen on kiinnostanut, mutta koska olen ajokortista huolimatta auton ratissa täysin onneton ja panikoin helposti, oli ilahduttavaa kuulla, että maan voi kiertää myös bussilla ja turisteille on tarjolla bussipasseja. Eipähän tarvitse jäädä rannalle ruikuttamaan vain siksi, että on liian nössö istuakseen auton rattiin. Inspiraatiota muihinkin harkitsemiini kohteisiin tuli melkoisesti ja tuntuu vähän siltä, että eipä taida montakaan sellaista reissumuotoa olla jota ei lähtisi toteuttamaan jos ei minkäänlaisia esteitä olisi. Vanhemmillani on esimerkiksi viimeisen vuoden aikana puhjennut tajuton innostus risteilymatkoihin, joita en ole oikein hiffanut, mutta kun messuilla kävin niistäkin juttua kuuntelemassa niin ymmärrän taas jotain matkailun muotoa hieman paremmin. Runsaudenpula kuitenkin on sellainen, että se pursuilee jo ikkunoista pihalle. Miten yhden eliniän olisi tarkoitus riittää kaikkeen?! ÄÄÄÄääääää.
Mutjoosiis. Kirjamessuilla olen visitoinut ahkerasti jo useamman vuoden ja olisi pitänyt niiltä oppia, ettei meiksiin iskee kiinnostavissa tapahtumissa aina ja poikkeuksetta jonkinlainen älyvapaa hysteria ja sekoan niin että lähtevät kaikki lapaset ja moposet handuista ilman, että edes tajuaa. Sen lisäksi, että haalin mukaani tuon monsterimaisen kasan ilmaista selluloosaa hilpaisin myös tilaamassa Mondon (= matkailulehti) kotiini 7 numeron ajaksi koska halvalla sai (ja myös hulluus) ja lisäksi syliin lykättiin opaskirjaa ja yksi ylimääräinen numero noin niinkun tutustumiseen. Opaskirja on Pietariin, koska jäljellä ei ollut kuin sitä ja Prahaa, josta sain viime syksyisellä reissulla ihan kelvollisen oppaan autokuljettajaltani (kuulostipa nyt hienolta ja äveriäältä). Olen tällä hetkellä niin sekaisin, että olen about täyttämässä viisumia ja hyppäämässä Pietarin junaan vain siksi, että opaskirja lätättiin tassuun ja siitä on pakko repiä jotain konkreettista hyötyä. Huomaan tämän merkinnänkin luiskahtaneen pelkäksi aivottomaksi höpinäksi. Tulkaa nyt joku kalauttaamaan meiksiä ennen kuin sekoan lopullisesti.
Viikko sitten matkakuumeeni oli edes joten kuten aisoissa. Nyt on vain jatkuva "jhfreghlöäkerwfg haluan reissuun!!11!!" -sekoaminen päällä. Että silleen, hieno ja kompakti paketti tuli rustattua kuluneesta viikosta. Ehkä vain lopetan ja menen hinkuttamaan tuota matkaesitenippua.
Pst. Pahoittelut onnettomasta kuvalaadusta. Täpötäysi messukeskus ei ole meiksille kovinkaan inspiroiva kuvauspaikka eikä messukeskus valaistus muutenkaan oikein tullut juttuun kameran kanssa.
Maanantai-iltana oli Kilroy Travelsin toimistolla teemailta aiheella Seikkailut Pohjois-Amerikassa. Eipä mulla mitään suurempia (pienempiä ehkä) seikkailusuunnitelmia Amerikkoihin ole, mutta ihan omaksi ilokseni ja ratokseni kävin tuota kuuntelemassa ja hakemassa inspiraatiota. Paikalla oli Trek America -järjestöltä dude puhumassa heidän järjestämistään kiertomatkoista ja muusta mukavasta. Pähkinänkuoressa lafkan toiminta sopii niille, joita Jenkkien kiertely kiinnostaa, mutta eivät välttämättä syystä tai toisesta halua autoa vuokrata. Toki illan aikana kuultiin myös pikku tippejä ihan omatoimiseenki kiertomatkaan eli juurikin tuohon auton vuokraamiseen liittyen. Vaikken itse sen suurimmilta alkanut road tripiä Amerikkoihin suunnittelemaan (katsellaan sitä sitten joskus, hehe) niin inspiraatiota ja ideoita kyllä lähti mukaan illasta. Seuraavaa matkailtaa vaan odotellessa!
Perjantaina puolestaan avautuivat yleisölle Helsingin matkamessut. En ole aikaisemmin matkamessuille osallistunut, joten ensimmäinen päiväni messuilla meni lähinnä ottaessa hommaa handuun eli kartoittaessa miten homma toimii ja mitä kaikkea sitä onkaan tarjolla. Kaikkeahan sitä oli, joskin itse jäin kaipaamaan (ylläri pylläri) jotain Oseanian suuntaan kohdistuvaa ohjelmaa. Tai sitten missasin jotain ja pahasti. Muuten ohjelma kattoi kaikenlaista vähän sieltä ja täältä ympäri maailmaa, mutta omaan silmääni pisti erityisesti Etelä-Amarikan ja Kaakkois-Aasian esillä olo. Myös Islanti oli paljon edustettuna.
Huikeaa oli, että paikalle oli saatu runsaasti vierailijoita eri maailman kolkista esittämään musiikki- ja tanssiesityksiä omien kotimaidensa hengessä. Tuntui kuin pieni pala maailmaa olisi konkreettisesti tuotu lumiseen Pasilaan. Paremmaksi voisi vetää vain jos pääsisi katsomaan esiintyjiä paikan päällä heidän kotimaissaan!
Lauantaina tulikin katsastettua paljon erilaisia ohjelmanumeroita, niin puhe- kuin tanssi- ja lauluteemaisia. Koska olin laiska, en tehnyt mitään muistiinpanoja missään vaiheessa, mutta turhaa se olisi ollut koska innostuin varmaan jokaisen ohjelman aikana niin, että johan on ihme etten seinille hyppinyt. Hyvä vain, että säästin paperia enkä vain tullut koonneeksi listaa kaikista niistä miljoonista paikoista, joissa olisi kiva käydä. Olisi tullut vain paha mieli kun ylimääräsiä höyryjä tovin päästeltyään tajuaisi, ettei niistä puoliinkaan varmasti ehdi. Yhy. Pitäisi tehdä jotain tälle ahneudelle ja käydä katsomassa saisiko järkeä ja harkintakykyä jostain läheltä sopuhintaan.
Viimeisenä päivänä ehdin enemmän kiertelemään eri maiden osastoja ja haalimaan mukaani esitteitä kohteista joissa voisi ehkämahdollisesti vierailla. Lapasestahan tuo touhu karkasi kuin emakot avoimesta sikalasta, mutta mitäpä me niistä. Ainakin mulla on nyt kunnon nippu esitteitä joista voi löytää apua seuraavaa lomaa suunnitellessa. Toistaiseksi tuo hirviömäinen paperikasa lepäilee Mondon pisteeltä saadussa kassissa, joten sitähän voi vaikka ihan jokerilla arpoa mihin lähtee kun vain iskee kätösen sekaan ja nostaa satunnaisen lappusen. Pitäiskö ihan kokeilla?
Muutenkin must visit -lista kasvoi messuilla niin pitkäksi, että ihan hirvittää. Kävin kuuntelemassa paljon juttuja sellaisista paikoista, joihin suunnistamista olen enemmän tai vähemmän mielessäni pallotellut ja pökköä tuli iskettyä pesään ihan kunnolla. Erityisesti Islannin kiertäminen on kiinnostanut, mutta koska olen ajokortista huolimatta auton ratissa täysin onneton ja panikoin helposti, oli ilahduttavaa kuulla, että maan voi kiertää myös bussilla ja turisteille on tarjolla bussipasseja. Eipähän tarvitse jäädä rannalle ruikuttamaan vain siksi, että on liian nössö istuakseen auton rattiin. Inspiraatiota muihinkin harkitsemiini kohteisiin tuli melkoisesti ja tuntuu vähän siltä, että eipä taida montakaan sellaista reissumuotoa olla jota ei lähtisi toteuttamaan jos ei minkäänlaisia esteitä olisi. Vanhemmillani on esimerkiksi viimeisen vuoden aikana puhjennut tajuton innostus risteilymatkoihin, joita en ole oikein hiffanut, mutta kun messuilla kävin niistäkin juttua kuuntelemassa niin ymmärrän taas jotain matkailun muotoa hieman paremmin. Runsaudenpula kuitenkin on sellainen, että se pursuilee jo ikkunoista pihalle. Miten yhden eliniän olisi tarkoitus riittää kaikkeen?! ÄÄÄÄääääää.
Mutjoosiis. Kirjamessuilla olen visitoinut ahkerasti jo useamman vuoden ja olisi pitänyt niiltä oppia, ettei meiksiin iskee kiinnostavissa tapahtumissa aina ja poikkeuksetta jonkinlainen älyvapaa hysteria ja sekoan niin että lähtevät kaikki lapaset ja moposet handuista ilman, että edes tajuaa. Sen lisäksi, että haalin mukaani tuon monsterimaisen kasan ilmaista selluloosaa hilpaisin myös tilaamassa Mondon (= matkailulehti) kotiini 7 numeron ajaksi koska halvalla sai (ja myös hulluus) ja lisäksi syliin lykättiin opaskirjaa ja yksi ylimääräinen numero noin niinkun tutustumiseen. Opaskirja on Pietariin, koska jäljellä ei ollut kuin sitä ja Prahaa, josta sain viime syksyisellä reissulla ihan kelvollisen oppaan autokuljettajaltani (kuulostipa nyt hienolta ja äveriäältä). Olen tällä hetkellä niin sekaisin, että olen about täyttämässä viisumia ja hyppäämässä Pietarin junaan vain siksi, että opaskirja lätättiin tassuun ja siitä on pakko repiä jotain konkreettista hyötyä. Huomaan tämän merkinnänkin luiskahtaneen pelkäksi aivottomaksi höpinäksi. Tulkaa nyt joku kalauttaamaan meiksiä ennen kuin sekoan lopullisesti.
 |
| Iltalukemiset vähäksi aikaa. |
Viikko sitten matkakuumeeni oli edes joten kuten aisoissa. Nyt on vain jatkuva "jhfreghlöäkerwfg haluan reissuun!!11!!" -sekoaminen päällä. Että silleen, hieno ja kompakti paketti tuli rustattua kuluneesta viikosta. Ehkä vain lopetan ja menen hinkuttamaan tuota matkaesitenippua.
Pst. Pahoittelut onnettomasta kuvalaadusta. Täpötäysi messukeskus ei ole meiksille kovinkaan inspiroiva kuvauspaikka eikä messukeskus valaistus muutenkaan oikein tullut juttuun kameran kanssa.
Kommentit
Lähetä kommentti