tuo outo maailma

Jeps eli... Tää merkintä on hävyttömän myöhässä, ai nou. Mutta on ollut vähän kiirus ja lisäksi teksi paisui jonkinlaiseksi raamatun esiasteeksi ja pelkkä ajatuskaan oikoluvusta, korjailemisesta ja kuvien etsimisestä ei ole oikein jaksanut inpiroida... Mutta tehtävä se oli, tässä siis vihdoin tarinaa rapakon tuolta puolen! Maanantai 2. toukokuuta Olemattomaksi jäivät unet viimeisenä yönä ennen reissuun lähtöä, joten jossain neljän jälkeen kun meitsi kyllästyi siinä sängyssä hyrräämiseen kiehautin itselleni kahvit ja nappasin Berocca Boostia naamaan niin johan sillä kohtalaiset pärinät aikaan sai. Sitten vain vielä 8374 tarkistusta, että kaikki kamat on messissä ja valuminen bussipysäkille. Kentällä tällättiin kaverin kanssa ja valuttiin check-in tiskille, jonka jonossa sitten tapitettiin tovi kun jono kulki tavallista hitaammin uuteen tietojenkäsittelyjärjestelmään totuttelun takia, tai jotaa...? No ei me jonossa mitään tavallista älöilyä jännempää tehty, joten skipataan sinn...

Niin se aika rientää enkä mä saa blogin puolella mitään aikaiseksi... Joulukuutakin mennyt jo melkein kaksi viikkoa, mitäs ihmettä? Mitään uutta rintamalla ei oikeastaan ole, ellei haaveilua ja lapsenkengissä olevia suunnitelmia lasketa. Pienellä yleislätinällä ajattelin kuitenkin blogia tänään täydentää. Marraskuun lopulla tosiaan vietin muutaman päivän Lapissa, Levillä jos ihan tarkkoja ollaan. Blogia aloitellessa pyörittelin paljon aihetta, että tulisiko tänne juttua myös kotimaanmatkailusta... Päädyin myöntävään vastaukseen, koska muuten blogin jutut saattaisivat jäädä ajoittain todella vähäisiksi. Jos joku on aikaisempien merkintöjen kommentteja stalkannut niin saattaa tietääkin, että kotimaanreissuista on juttua ihan suunnitteluasteella. Mutta eipä tulevasta sen enempää vaan siitä Levistä! Meikäläisen Lapinreissut ovat aina vähän kyseenalaisia, koska en ole kuin kerran kokeillut (ja sekin jäi yritykseksi) hiihtämistä enkä ole kuuna päivänä laskenut alas rinnettä muulla...